Kampuksen Dynamo 10 vuotta liigassa!

Tänään perjantaina, 22.2.2019, tulee kuluneeksi tasan 10 vuotta siitä, kun Kampuksen Dynamo nousi huikeiden nousukarsintojen päätteeksi pelaamaan futsalia korkeimmalle sarjatasolle, eli liigaan.

Seura perustettiin vuonna 1995 nuorten yliopisto-opiskelijoiden toimesta. Ensin lajina oli jalkapallo, futsalin puolelle toiminta laajeni syksyllä 2002. KaDy kehittyi hurjasti kausina 2004-2006 Keski-Suomen II divisioonassa kärkijoukkueeksi, ja nappasi päänahkoja mm. Ykkösen joukkueilta silloisessa Futsal-Cupissa. Vuotta myöhemmin KaDy nousikin maanlaajuiseen Futsal-Ykköseen ja siitä paria vuotta myöhemmin, keväällä 2009, huipentui kausi liiganousuun. Legendaarinen ratkaisupeli pelattiin silloisella Huhtaharjulla FT Kemi-Torniota vastaan. Karsintaottelu eteni huipputasaisissa merkeissä aina viimeisille peliminuuteille saakka, kunnes kapteenina jo tuolloin toiminut Mikko Kytölä iski lopullisen ratkaisun Kerkko Huhtasen tarjoilusta.

Ensimmäisellä liigakaudellaan dynamolaiset sijoittuivat peräti kuudenneksi, ja jo toisella kaudella kaulaan ripustettiin hopeamitalit. Myös seuraava kausi, 2011-2012, päättyi hopeajuhliin. Kausi 2012-2013 mentiin melkoisessa Dynamo-komennossa, mutta hienosta hallinnasta huolimatta käteen jäi “vain” pronssimitalit.

2013-2014 joukkue keskittyi rakentamaan ja vahvistamaan itseään, joten lopputuloksena oli 5. sija sarjassa. Jälleenrakennus kannatti, sillä KaDy nappasi kauden 2014-2015 päätteeksi jälleen hopeamitalit kaulaansa. Seuraava kausi tuotti kuitenkin hienoisen pettymyksen tien noustessa pystyyn puolivälierissä, ja dynamolaiset jäivät viidenneksi. Kaudelle 2016-2017 lähdettäessä dynamolaiset olivat vahvistaneet joukkojaan entisestään, mutta upeasta finaalisarjasta Sievi FS:a vastaan kotiintuomisena oli jälleen kerran himmeämmät mitalit. Kausi 2017-2018 päättyikin sitten vihdoin historiallisiin kultajuhliin, kun KaDy kaatoi tiukassa finaalisarjassa Leijona FS:n.     

Kampuksen Dynamo - Suomen mestari 2017-2018

Nykyisin Italian Mantovassa futsal-ammattilaisena pelaava Jukka Kytölä muistelee liiganousua lämmöllä:

- Tunnelma nousuottelun jälkeen oli upea, etenkin sen takia kun teimme ratkaisevat maalit aivan viime minuuteilla. Nousu oli lopulta koko kauden dominoinnin luonnollinen seuraus. Siinä nousuhuumassa ajatus taisi olla, että lähdetään kokeilemaan liigaa suurin piirtein samoilla eväillä ilman suurempia tulospaineita, ja katsotaan mihin se riittää. Pelaajat hoitivat silloin opiskeluiden tai  ansiotöiden ohessa käytännössä myös kaikki taustahommat ja rahaa kerättiin talkoilla.

- Nälkä kasvoi tietysti syödessä, kun ensimmäisen liigakauden jälkeen huomattiin, että mehän pärjätään täällä ja KaDyn pelaajia nousi maajoukkuerinkiin. Sen jälkeen on joka vuosi pelattu playoffeja ja useimmiten myös napattu jotain kaulaan kauden jälkeen. KaDyssa on aina ollut osaavaa valmennusta ja pitkäaikainen, luotettava runkomiehistö, jonka ympärille on ollut hyvä rakentaa vuosi vuodelta ammattimaisempaa suhtautumista lajiin myös treenikentällä. 10 vuodessa myös seuraan palkattujen, vapaaehtoisten ja junioreiden määrä on kasvanut merkittävästi. Etenkin kuluneen 3-4 vuoden aikana kasvu on ollut huimaa joka osa-alueella.

- Minulle KaDy on ollut jo pitkään sydämen asia, olen toiminut seurassa lukuisissa eri rooleissa. Vaikka en juuri tällä hetkellä vaikuta seurassa aktiivisesti, seuraan toimintaa tarkasti monilta eri kanteilta ja olen kärryillä siitä, missä mennään. Minulle pelaajana KaDy on tarjonnut aina ammattimaisen treeniympäristön ja kilpailukykyisen joukkueen. Olen saanut muiden futsal-hullujen seurassa omistautua lajille, oppia keskeisiä laji- ja joukkueena elämisen taitoja.

- Tietenkin yhteiseen joukkueen matkaan on kuulunut niin hyviä hetkiä kuin pettymyksiä. Kevään 2018 mestaruus nousee varmasti ykköskategoriaan ja Cup-mestaruus Ruotsin maaperällä 2013 oli myös iso juttu. Pettymyksistä suurin lienee tappio viidennessä finaalissa Sieville keväällä 2017. Muitakin merkittäviä tappioita matkalle on tietenkin mahtunut, mutta ne kuuluvat urheiluun.

- Forza Dynamo per sempre!

 

Dynamon maalivahtina edelleen pelaava Niila-Ville Laitinen suhasi 10 vuotta sitten Ilmasotakoulun ja treenikentän väliä;

- Oli aika väsyneet fiilikset silloin kun nousu varmistui. Annoin vielä sillä kertaa kokeneempien kavereiden hoitaa juhlimisen ja itse painuin pelin jälkeen takaisin Tikkakosken Ilmasotakoulun palvelukseen. Taisi olla vielä niin, että päävalmentaja Tero Kelhälä käytti hieman vaikutusvaltaansa Tikkakoskella ja soitteli päälliköille, jotta pääsisin metsäleirin sijasta paikanpäälle legendaariselle Huhtaharjulle.

- En ole oikein päässyt vieläkään jyvälle noiden akateemisten opiskelijapoikien ajatuksista, mutta kyllä me joukkueena ja yksilöinä huomattiin varsin nopeasti, että meillähän on mahdollisuudet haastaa kokeneempia joukkueita liigassa ja että meillä on yksilöitä, joilla on potentiaalia nousta Suomi-futsalin huipulle. Unohtamatta tietenkään sitä, että koko seuran pitää kehittyä samalla liigajoukkueen mukana. Liigan alkutaipaleella se olikin paljon sitä, että yritettiin tuoda KaDya enemmän ihmisten ja yritysten tietoisuuteen. Pelin taso on meillä koko KaDyssa, kuten myös koko liigassa, kehittynyt vuosi vuodelta. Se on vaatinut tietysti sitoutuneita pelaajia, valmentajia ja seuratyöntekijöitä. Varsinkin nuo viimeisenä mainitut eivät ole mitenkään automaatio missään lajissa Suomessa, joten ollaan pelaajina saatu olla onnellisessa asemassa, kun taustat ovat olleet aktiivisesti viemässä seuraa koko ajan ammattimaisempaan suuntaan ja mm. juniorityötä, naisten joukkueita ja yhteistyökumppanuuksia on kehitetty menestyvän liigajoukkueen ohessa.

- KaDy on tuonut elämääni futsalin! Se on antanut paikan kehittyä pelaajana, nauttia pelaamisesta Suomi-futsalin huipulla ja Champions Leaguessa asti, sekä mahdollisuuden edustaa ylpeänä oman kotikaupungin joukkuetta. Toisekseen ja 10 vuoden taipaleen aikana vielä tärkeämpänä se on tuonut tämän koko KaDy-perheen osaksi elämää, joukkuekaverit niistä suurimpana. Pukukoppiin, treeneihin ja joukkueen pariin on ollut aina hyvä mennä, oli muuten elämässä tilanne mikä tahansa. Parhaimpia hetkiä on ollut Suomen mestaruus viime keväältä, Champions Leaguen pelit, ensimmäinen Cup-voitto Kemissä ja Tomi Lahtisen kanssa asuminen KaDy-talossa! Huonoimpina hetkinä taas ovat olleet finaalitappiot, mutta niistäkin on noustu yhdessä joukkueen kanssa takaisin.

- Pidetään KaDy-perheestä hyvää huolta jatkossakin ja kehitytään seurana ja ihmisinä entistä paremmiksi tulevan 10 vuoden aikana!

 

KaDyssa nykyisinkin kapteenin nauhaa hihassaan pitävä Mikko Kytölä palaa hymyssä suin ajassa taaksepäin;  

- Muistan vielä hyvin liiganousun; se oli sunnuntaipäivä 22.2.2009 ja voitimme FTK:n tiukan taistelun jälkeen Huhtasuon vanhalla koululla, jossa oli mahtava, pölyn liukastama kulunut parketti. Fiilis oli katossa ja muistot kultaisia, mutta jälkikäteen arvioituna KaDyn nykyinen edustusjoukkue pöllyttäisi tuota Futsal-Ykkösen silloista kärkijoukkuetta yli kymmenen maalin marginaalilla. Muistan että silloin liiganousuiltana seuran johtohahmo Ville Ruuska tokaisi että "Komik, tää on sun laji. Tuut pelaa vielä maajoukkueessa". Itse en tuota silloin uskonut, mutta sanat jäivät päähäni, ja profetia taisi vähän niin kuin toteuttaa itsensä. Positiivisilla  sanoilla ja uskon valamisella voi olla iso merkitys varsinkin nuorille pelaajille. Tuolloin ajattelimme, että liiga tulee olemaan valtava työmaa ja haaste, joten päätimme jälleen kerran lisätä treenimäärää, kuitenkin hillitysti.

- Seura on viime vuosina kasvanut paljon futsaljunioripuolen sekä naisjoukkueiden myötä. Samalla edustusjoukkueen toiminta on ammattimaistunut, fanipohja kasvanut ja budjettiin tullut lisää pelimerkkejä kiitos useiden uusien yhteistyökumppaneiden. Keskeisessä roolissa on kuitenkin edelleen “pyyteetön”, jota seuran taustat ja pelaajat painavat, toisinaan jopa unohtaen oman terveyden, sosiaalisen elämän ja talouden. Viimeinen niitti miesten edustusjoukkueen ammattimaistumiseen oli Vasko Vujovićin saapuminen päävalmentajaksi. Viime vuosina seuran toimintaan on tullut pikkuhiljaa lisää jatkuvuutta, mutta edelleen pitkän aikavälin suunnitelmallisuus on haaste.

- KaDy on antanut minulle pelaajana ennen kaikkea mielekkään ympäristön kehittyä ja mahdollisuuden päästä maan huipulle tässä lajissa. Leijonanosan treenitunneistani olen tosin tehnyt aina itse ja yksin Harjun mäessä tai salilla (lukuunottamatta Vaskon aikaa). KaDy on kuitenkin aina motivoinut minua, koska olen halunnut saavuttaa joukkueen kanssa aina jotain suurempaa.

Nykyisin seuran taustajoukoissa vahvasti vaikuttava ja futsalille edelleen kaikkensa antava, vanhin fratello Samu Kytölä muistaa myös liiganousuun päättyneen ottelun vallan hyvin; 

- Toki muistan tuon kuin eilisen päivän! Aivan uskomattoman hienot fiilikset oli kaikin puolin. Oltiin ensin pelattu eka kausi 2007-08 Ykkösen pohjoislohkossa, joka meni vähän selviytymistaistelun puolelle, kun lohko oli todella kova (mm. Sievi Futsal ja FTK). Lopulta kuitenkin säilyttiin muutamasta vierastappiosta huolimatta upealla kotivoittojen sarjalla. Nimenomaan kotona Huhtaharjun lyhyellä ja liukkaalla parketilla oltiin elementissämme. Toinen Ykkösen-kausi 2008-09 olikin sitten voitosta voittoon liitämistä, olin rekrytoinut Kelhälän Teron eli "Quelhiksen" toiseksi pelaaja-valmentajaksi. Molemmat keskityttiin valmentamiseen, vaikka jonkin verran tuli vielä tuona vuonna oltua parketin puolellakin. Vasta runkosarjan loppukierroksilla alkoi tuntua, että onhan tässä muitakin kovia joukkueita; etenkin FTK tuntui haastavalta ja Haaparannalla heille kerran hävittiinkin.

- KaDy on muuttunut valtavasti noista ajoista. Tuohon aikaan kokeiltiin siipiämme ja katsottiin, miten pitkälle voidaan päästä kun opiskellaan ja treenataan uutta lajia järjestelmällisesti ja intohimolla. Eka liigakausi oli jo melko hyvä: pyörittiin playoff-viivan tuntumassa, mutta jäätiin lopulta 6. sijalle kun neljä parasta pääsivät pudotuspeleihin. Siirtyminen Huhtaharjulta Monnarille ekan liigakauden jälkeen kesällä 2010 oli iso juttu: oltiin ensimmäistä kertaa kaupungin talvipalloilun ytimessä, parrasvaloissa. Taustoja on pyritty vahvistamaan joka vuosi ja yleisö- ja kannattajapohja ovat nousseet tasaisesti. Hopea- ja pronssimitaleita tuli lähes joka kaudella. KaDy on noussut yleisemmän Suomi-futsalin kehityksen myötä puuhastelusta kiinteäksi ja tunnetummaksi osaksi Keski-Suomen urheiluelämää.

- Pelaajanakin KaDy on antanut paljon, mutta enemmäkin penkin puolella jo liigasyksynä 2009. Oma panokseni onkin nykyään enemmän seuran taustojen ja johdon ja viestinnän puolella. KaDy on ollut jo kauan minulle tärkeä ja rakas yhteisö, kuin perhe. 

- Parhaita hetkiä on Suomen mestaruus, tuo 2009 kevään liiganousu, Pohjoismaiden mestaruus 2015 Kööpenhaminassa sekä pari cup-mestaruutta. Myös Opiskelijoiden EM-reissut 2010-13 ovat ikimuistoisia ja etenkin niissä napsitut voitot lämmittävät. Vielä pokaaleitakin tärkeämpää on ollut nähdä yhteisön synty ja kasvaminen, juniorien, perheiden ja kaiken ikäisten keskisuomalaisten tulo katsomoihin ja toimintaamme mukaan. Nämä asiat painavat vielä pokaaleitakin enemmän. Karmeimpia muistoja taas ovat finaalitappiot Sieville 2017 ja 2015 sekä Ilvekselle 2012. Lisäksi karsiutuminen opiskelijoiden EM-kisoista otti jokaisena neljänä kesänä koville; oltiin niin lähellä Euroopan kärkeä, mutta kuitenkin vastustaja veti jossain vaiheessa pudotuspelejä pidemmän korren viimeistään rankkarikisassa. Huikeita reissuja kuitenkin.

- Tulkaa katsomoihin ja mukaan toimintaan! Olette ihania ja tärkeitä meille.

Kampuksen Dynamo liigakarsinnoissa keväällä 2009

30 Jaakko Hilpinen (mv)
1 Niila-Ville Laitinen (mv)
2 Samu Kytölä (pel.-valm.)
3 Kerkko Huhtanen
4 Heikki Seppälä
6 Jukka Kytölä
8 Eemeli Vähäsöyrinki
9 Sami Eskonniemi
10 Kalle Lindgren
11 Mikko Kytölä (C)
13 Mikko Takala
73 Tero Kelhälä (pel.-valm.)
99 Jussi Haapamäki

Koko tarinan Kadynastiasta löydät täältä.