Koutsin korneri, osa I

Yhdelle jalkapallokentällehän mahtuu yhdeksän futsal-kenttää, ja jotta jalkapallo-ottelussa olisi kentällä yhtä ahdasta kuin futsalissa, pitäisi jalkapalloa pelata totutun 11 vs 11 sijasta 45 vs 45 pelaajalla. Miltä kuulostaisi? Niinpä on sanomattakin selvää, että pelaajan henkilökohtainen taitotaso (tekniikka, pallon suojaaminen ja lyhytsyöttöpeli) korostuu ja kehittyy futsalia pelaamalla. Futsalissa pelaajakohtainen taito on peliälyn ohella pelin tärkein elementti. Futsal on pallollisen joukkueen peli, jossa puolustaminen tulee muistaa myös hyökkäämisessä. Brasiliassahan pikkupojat hankkivat taitonsa nimenomaan pelaamalla futsalia 10–12-vuotiaiksi saakka, jonka jälkeen he siirtyvät pelaamaan jalkapalloa. Tämän varjolla ei olekaan ihme, että maailman taitavimmat jalkapalloilijat tulevat Brasiliasta.

Yhdestä asiasta olemme varmasti samaa mieltä: jalkapallo on kuningaslaji. Toivottavasti olemme samaa mieltä myös siitä, että futsal palvelisi jalkapalloilijoiden talviharjoittelua paljon paremmin, kuin mitä jalkapallovalmentajat sitä talvikaudella käyttävät. Edellisessä kappaleessa mainituista taidoista ei varmastikaan olisi haittaa sitten, kun siirrytään ulos pelaamaan jalkapalloa. Rohkeimmat sillanrakentajat jalkapallon ja futsalin välille ovatkin jo esittäneet kysymyksen, voisiko futsal-treeni tai -peli korvata pallollisen jalkapallotreenin tammi-helmikuussa. Todistettavasti ainakin Mika Lehkosuon ja Job Dragtsman mielestä voi, sillä heidän edustusjoukkueensa pelaajia on esiintynyt Honka/KGF:n ja TPK:n riveissä. Samoin Tamás Gruborovicsilla oli Pekka Lyyskin lupa pelata futsalia viime kaudella Dynamossa siihen saakka, kunnes muutto Maarianhaminaan konkretisoitui tammikuussa. Tamás pelasikin viheriöllä aivan loistokauden tehden 8 liigamaalia IFK:lle. Strålande säger jag!

Futsalin tulevaisuus Keski-Suomessa

Palloliiton Tampereen, Vaasan ja Turun piirit ovat perustaneet futsal-valiokunnan kehittämään futsalia paikallistasolla. Palloliiton Uudenmaan piirillä on futsal-kehitystyöryhmä tekemässä samaa työtä. Olen antanut itselleni kertoa, että Palloliiton Keski-Suomen piirikin perustaa futsal-kehitystyöryhmän nostamaan futsalin II-divisioonan profiilia. Tällä päätöksellä olisi varmasti positiivinen vaikutus keskisuomalaisen futsalin tason kehittämiseen ja ylläpitämiseen kansallisella huipputasolla. Jään innolla odottamaan tämän profetian konkretisoitumista.

Suomessa on noin 1900 futsal-joukkuetta[1]. Jos yhdessä futsal-joukkueessa on keskimäärin 15–16 pelaajaa, niin Suomessa on noin 30 000 futsalin harrastajaa. Näin ollen ihan pienestä lajista ei ole kyse, ja Jyväskylässäkin on vain ajan kysymys, milloin futsal kasvaa ulos Huhtaharjulta lähinnä katsomokapasiteetista johtuen. Tähän meidän tulisi löytää keskisuomalaisen futsalin kehittämistä tukeva ratkaisu.

Kansallinen liikuntatutkimus vuodelta 2006

Taulukko. Lajien harrastajamääriä urheiluseuroissa. Seuraharrastamiseksi on laskettu vähintään kerran viikossa ja säännöllisesti kolmen kuukauden ajan vuodessa tapahtuva harrastaminen. Huom. Ikäluokat pienentyneet.

* Edellisessä tutkimuksessa SVoLin ja Voimisteluliiton seuraharrastajat on arvioitu erikseen.

Lähde: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 8/06, www.slu.fi

Futsal-Liiga 2009/2010

Kuten aikaisemmissa yhteyksissäkin on ilmoitettu, niin huolimatta hyvästä alkukaudesta Kampuksen Dynamolla riittää vielä työsarkaa tämän kauden pelikirjansa toteuttamisessa, eikä aikaisemmin asetettua tavoitetta (sijat 5–8) ole syytä muuttaa erittäin kovatasoisessa liigassa. Tosin myönnettävähän se on, että joukkueen itseluottamus ja työmoraali ovat tällä hetkellä erittäin korkealla tasolla, joten parempikin voi olla mahdollista. Futsal-Liigassa 2009/2010 (10 joukkuetta) on kolme kemiläistä päävalmentajaa. Minä olen täysin vakuuttunut siitä, että ainakin yksi näistä joukkueista nähdään kevään play-offs -otteluissa, kun mitalipelit alkavat.

[1] lähde: http://www.futsal.fi/tiedotearkisto/?num=16525