Kansa on puhunut: Mikko Kytölä jatkaa kapteenina10.10.2009 Kampuksen Dynamon kapteenisto on instituutio, jonka täytyy mittauttaa suosionsa vuoden välein demokraattisissa kansanvaaleissa. Tämän kauden kapteenistosta äänestettiin anonyymisti tiistain ja keskiviikon harjoituksissa. Jokaisella kadylaisella oli oikeus äänestää kahta kapteenisuosikkiaan. Vaalien tulokset olivat täysin yksiselitteiset: puolet äänistä rohmunnut Mikko Kytölä jatkaa kapteenina. Varakapteenin mandaatilla toimii viime kauden tapaan toiseksi eniten ääniä saanut Jukka Kytölä. Näin ollen valta Kadyn futsal-organisaatiossa keskittyy yhä tiiviisti Kytölän kuninkaalliselle futsal-perheelle (toim. huom. Samu Kytölä toimii valmentajana). Kaikkiaan ääniä sai viisi pelaajaa. Joukkuekaverit luonnehtivat Mikkoa hiljaiseksi ja vaatimattomaksi persoonaksi, mutta parketilla esimerkilliseksi johtajaksi. Kuvassa vastavuoroisuuden periaatteen lihallistuma: Kapteeni on koukussa palloon, ja pallo on kapteenin koukussa. Kikkailu ei katso aikaa eikä paikkaa - eikä pukua. Miten mies itse kommentoi valintaansa? (toim. huom. Lausunto julkaistaan poikkeuksellisesti ilman suodatinta, ettei kapteeni tuntisi toimintaedellytyksiään heti kättelyssä rajoitetuiksi. Sanasto ja selitykset löytyvät lopusta.) Sanasto ja selitykset esiintymisjärjestyksessä Kajuk = Jukka Kytölä nollahuudot = toisinaan joukkuelajeissa esiintyviä, täysin itsestään selviä latteuksia, joita kovaäänisesti esittämällä a) ilmaistaan tyytymättömyys joukkueen suorittamisen tasoon ja b) yritetään parantaa tätä suoritustasoa. Esim. ”Nyt jätkät taistellaan joka pallosta!”, ”Nyt kunnolla!”, ”Nyt hereillä hei jätkät!”. Kajuk tunnetaan nollahuudoistaan, joiden vaikutuksia ei ole toistaiseksi tutkittu. pathos (kr.) = tunne logos (kr.) = järki territorio (lat. territorium) = alue ethos (kr.) = luonne ”Ethosta meillä ei sitten olekaan” Lause täytyy asettaa kontekstiin tullakseen ymmärretyksi. Komik hakee tässä selvästi Aristoteleen retoriikan kolmijakoa pathokseen, logokseen ja ethokseen. Nämä ovat kolme puhetaidon tekijää, joilla puhuja pyrkii vaikuttamaan kohteeseensa. Pathos viittaa puheen tunteisiin vetoavaan osatekijään. Taitava puhuja pyrkii herättämään kuulijoissaan viestinsä perille menemisen kannalta suotuisia tuntemuksia. Logos puolestaan viittaa puheen argumentaatioon, sen järkiperäiseen ja perustelevaan sisältöön. Ethos kolmantena tekijänä viittaa puhujan luonteeseen. Hyvämaineista ja rehtiä puhujaa uskotaan paremmin kuin muita. |